
Rilla Tervosen Kynttilä -kortti
Koko: 10 x 15 cm
Tämän kortin tarina.
Metsässä on hiekkatien varressa on pieni mökki.
Minä pidän tuollaisista pienistä mökeistä. Niihin liittyy aina tarinoita, joita emme tunne. Tuossa pienessä mökissä olemme käyneet sisällä monta kertaa, koska ovi on auki. Jopa pieni lapsi osaa kunnioittaa yksinäistä mökkiä, vauhti hidastuu ja aistit valpastuvat. Kuka täällä asui ja millaista elämää.
Ensin kävin mökissä yksin, sitten lapsen kanssa. Mökki ei pientä lasta jaksanut kauaa kiinnostaa, vaan pian jo astuimme ulos ovesta. Lapsi tokaisi: Täti oli siellä. Jäin miettimään lausetta, mutta asiasta ei sen koommin puhuttu.
Vuosi vierähti ja koitti uusi retkipäivä. Taas löysimme itsemme pienen mökin liepeiltä ja päätimme kurkistaa sisään. Mökki oli tyhjä, niin kuin tähänkin asti. Astuimme mökistä pihalle, kun lapsi taas totesi tyynesti: Se täti oli siellä.
Vein pienen kynttelikön mökille kauniina pakkaspäivänä, kun aurinko teki taikojaan. Mietin, ihmettelikö mökin täti ikkunasta puuhiani. Pudisteli ehkä päätään naureskellen.
Mietin usein tällaisia vanhoja taloja ja vanhoja asioita. Olisi hyvä puhua niistä asioista enemmän. Että osaisimme kunnioittaa menneitä aikoja, menneiden ihmisten urotekoja ja ansioita. Myös heitä, joiden uroteot ovat niitä ihan tavallisia asioita. Joka ainoa elämä on yhtä tärkeä.